Väriterapiaa, tilkkutyön vaikein vaihe ja mitä tilkkuilijan mies saa kestää

Piti tulla kevät, mutta tulikin lunta yli 20 cm. Aurinko sentään paistaa!

Sain taas annoksen väriterapiaa.  Kun ompelin palasia yhteen jokin aika sitten, huomasin miten innostuin punaisesta. Ja taas! Punaisen kanssa työskentely piristää. Täytyy muistaa käyttää punaista muutenkin. Saisikohan töissä pöydälle tai seinälle jotain punaista!

Mies piteli peittoa kuvauksen aikana. Se on helpoimpia asioita tilkkuilijan miehen elämässä. Niitä muita ovat mm

• kangaskasat odottamattomissa paikoissa
• vanurulla vaatekaapissa
• langanpätkät vaatteissa
• matkareittien suunnittelu tilkkukauppojen kautta ja odottelu kaupan edessä 

Onneksi tilkkukankaat ja -kirjat eivät maksa mitään, joten rahanmenoa ei tule, eikä sitä tarvitse edes mainita.

Neuloja häviää hirveitä määriä. Tikkaus- ja applikaationeulat ovat aina loppu. Jos mies tietäisi, ei kyllä kulkisi sukissa kotona.

Ei tilkkuilijalla itselläänkään aina ole helppoa. Yksi pahimmista paikoista on reunus. Mitä kangasta laitan reunukseen? Blokkeihin löytää yleensä kankaat, mutta reunus on mahdoton. Kaapissa ei koskaan ole sopivaa kangasta. Ei vaikka niitä on ostanut työn edetessä moneen kertaan. Killassa on melkein joka kerta joku kyselemässä muilta apua reunusasiassa.

Toinen ahdistava asia tilkkuilijan elämässä on kangasvarasto. Muut kun eivät ymmärrä miksi kangasta pitää ostaa lisää, vaikka sitä on pari kaappia täynnä. Oletteko kuulleet laulun 100 ways to hide your stash? Debbie Sews Retro -blogista löytyy videoclippi. Kannattaa katsoa.

Näen punaista uuh!

Ompelin kiinalainen lyhty -blokkeja yhteen. Vadelman punaista, oranssin punaista... nam! Kuvio ei hirveäsi erotu. Se oli tarkoituskin, mutta olisi ehkä vähän enemmän voinut näkyä.

Lentävät hanhet odottamassa tikkausta

Tähän on koottu jämähanhet. Työn koko on 75x75 cm. Blokkeja on vielä vähän jäljellä.

Lentävät hanhet on mieliblokkejani. Se on helppo ja nopea ommella. Se on monikäyttöinen.Värejä vaihtelemalla se on aivan eri näköinen. Ompelin vaaleita hanhia tummalla pohjalla, ehkä ensi kerralla tummia hanhia vaalealla pohjalla.

Ensimmäistä kertaa käytin sprayliimaa kerrosten yhdistämiseen. Tarkoistus on tikata käsin. Saas nähdä kulkeeko neula!

Kirjoitin jokin aika sitten, että tästä lähtien silitän saumat auki. Vannomatta paras. Saumat oli pakko silittää terävästä kulmasta poispäin.

Lentäviä hanhia suoraan koneesta

Pari vuotta sitten olin ompelemassa Spiders Web -peittoa. Tiedättehän: tuhansia lentävä hanhi -blokkeja suorassa kulmassa ja 45 asteen kulmassa. En osannut ommella yhtäkään siistiä valmista blokkia, niimpä minulle jäi satoja lentäviä hanhia. Niistä saa nopeasti vaikka mitä.

Käytän melkein joka työssä mustaa ja valkoista. Mielestäni niillä saa raikkaan näköisiä blokkeja.

Hankin pari vuotta sitten Angler 2 -viivaimen, joka teipataan ompelukoneen jalan alle. Sen avulla on helppo ommella kulmasta kulmaan.  En ole tätä aikaisemmin käyttänyt, mutta kun edessä piti olla  vuosisadan kulmasta kulmaan -urakka, etsin ja otin käyttöön. Hyvä on! Yleensä viivojen vetelemiseen menee yhtä kauan aikaa kuin ompelemiseen. Nyt ei tarvinnut vetää yhtään viivaa ja tuli vain pari suutaria.

Silitän hanhiblokkien korvat ennen kuin leikkaan ylimääräiset alta pois. Vino sauma on helpompi silittää, kun siinä on tuki alla. Samalla pystyy tarkastamaan. että kulma on todella suorakulma.  Luin jostain ja hyvin toimii. Sitten vain keksimään, miten hanhet yhdistetään.

Saumat auki ja jämät järjestykseen

 

Olen tehnyt kaksi isoa päätöstä:

1. Prässään saumat auki. Kun aloitin tilkkutöiden ompelemisen, avasin saumat. Sitten luin, että saumoja ei saa avata. Tapahtuu kauheita. Vanu tulee läpi saumasta ja paahtoleipä palaa. Nyt monet designerit ja tilkkutietäjät avaavat saumat. Se on luvallista! Saumasta tulee litteä. Hyvästi möykyt!
2. Laitan jämät järjestykseen. Olen koukussa Fabric Therapy -blogiin. Käyn ihailemassa Teresan varastointisysteemiä. Minulla on kaksi laatikollista jämäpaloja, joita käytän hyvin harvoin. On epämiellyttävää kaivella ruttuisia paloja, jotka ovat rispaantuneet ja täynnä langanpätkiä. Erityisesti inhoan pitkiä kaitaleita, joiden toinen pää ei edes irtoa kangaspallosta. Kuvassa on flying geese -kulmapaloja, koko 1,5-2,5 tuumaa. Silitän, järjestän ja käytän.

Olkitähdille reunat

Neljä blokkia on valmiina. Miten tehdään reunat? Ei yhtään ajatusta!

Olkitähteä etsimässä

Välillä iskee pakkomielle: täytyy ommella jotain ihan tiettyä. Nyt tuli pakko ommella jouluksi liina olkitähtiblokeista: ohuita oljenvärisiä kaitaleita tummalla taivas- tai metsätaustalla, oljet yhdistettynä punaisella villalangalla.

Tarvikkeet

• 4 kpl neliöitä 6" tummasta kankaasta (taivas, metsä)
• 1 kpl neliö 1" punainen (villalanka)
• 8 kpl kaitaleita 1x 9" vaaleasta kankaasta (olki)

Valmistus

Leikkaa 6":n neliöt vinosti halki. Ompele kaitaleet väliin. Yhdistä kaksi kaitaletta ja punainen neliö pitkäksi kaitaleeksi.

Trimmaa 6":n neliö 53/4" kokoon.

Ompele pitkä kaitale paikalleen. Blokki on valmis. Blokin koko on 11½".

Mutta eihän tämä olekaan tähiblokki tämä on himmeliblokki. Uusi yritys.

Tarvikkeet

Ompele 6":n neliöiden poikittaiskaitaleet kahdesta osasta: vaaleasta olkikankaasta ja tummasta taivaskankaasta: 3" olkikangasta + 6" taivaskangasta.

Nyt näyttää enemmän olkitähdeltä.