Joka vuosi joulun alla kaivan ne esiin ja mietin ompelenko jotain vai heitänkö pois. Olen tehnyt niistä nauhaa joulukranssiin ja paketteihin, mutta ne eivät vähene lainkaan. Kauniit kankaathan loppuvat aina kesken.
Tänä vuonna päätin leikellä ne 1,5 tuuman neliöiksi. Leikattuja neliöitä on ämpärillinen, mutta valmiiksi ommeltuja blokkeja on vain kaksi, oikeastaan puolitoista (huokaus!). Laitoin blokit ovimatoksi ihanalle piparkakkutalolle, jonka sain lahjaksi. Piparitalo on muovin sisällä, etteivät hiiret syö.
Ompelen ensin kaikki kankaat blokeiksi ja mietin sitten, mitä niistä saa. Valkoinen kangas kaverina laimentaa kankaiden 90-lukulaista disainia.
Sinisistä kankaista ompelin joitakin vuosia sitten crazyblokkeja, ja niistä kaitaliinan. Kerrokset on yhdistetty solmimalla. Kankaat olivat niin muovisen tuntuisia, ettei tehnyt mieli tikata.
Kaitaliinan väri on niin räikeän sininen, että siihen kyllästyy. Joulutarvikelaatikko täytyy avata varovasti, ettei kaikki sininen tule heti silmille. Tänä vuonna sen paikka on keittiössä.
Näitä sinisiäkin kankaita on jäljellä vaikka kuinka paljon.
Vaalea kangas laimentaa blokkien jouluisuutta. Jos ei tarkkaan katso kuvioita, menee muulloinkin kuin jouluna. Tämä sinisen ystävä tykkää sinisestä liinastasi. Värikkäät solmiamislangat sopivat siihen hienosti.
VastaaPoistaJoulukankaat ei ole koskaan olleet minun lemppareita, mutta kyllä niistä ihan kelpo juttujakin saa aikaiseksi. Tuo valkea mukana raikastaa kummasti ei näytä yhtään liian joululta. Sininen on ihana.
VastaaPoistaOn se vaan kummallista, kun 90-luvun kankaat eivät millään muutu kauniiksi. Samoja ongelmakankaita on täälläkin. Joitakin olen kiikuttanut työväenopiston ompeluluokan laariin.
VastaaPoistaEi näytä liikaa jouluiselta ja vaalea kangas vaalentaa juuri sopivasti. Sininen liina on kaunis!
VastaaPoista