Sohvatyynyn päällinen hanhenkulmista

Tilanne oli edelleen tämä. Ompelen lentävien hanhien kulmaan aina tuplasauman ja saan siitä ylimääräisen kahden kolmion neliön. Niitä on kertynyt.

Ompelemani Lentoon-peiton kulmat ovat tässä. Niistä saisi sohvatyynyn.

Trimmattuna neliöt ovat 3/4". Ostin Annelta Pienestä tilkkukaupasta leveää taustakangasta. Kangas on aivan liian kaunista taustaksi. Se sopii mainiosti näiden rusehtavien pikkuneliöiden kanssa. Neliöt yhteen ja vähän kaitaletta väliin.

Käytän pieniin töihin vanun jämiä. Harsin palat yhteen isoilla pistoilla. Muutama kuukausi sitten hankin teippiä vanupalojen yhdistämiseen. Teippi on 1,5" leveää ja kiinnitetään silittämällä. Helppoa kuin heinänteko! Eikä tule vanumöykkyjä kuten ommellessa.

Kaappiin oli kertynyt kolme purkkia suihkutettavaa liimaa. Olin ostanut varoiksi uutta, mutta jättänyt vanhat käyttämättä. Liima on vähän hankala käyttää pienissäkin töissä. Se kun tarttuu! Työ sujuu hiukan helpommin, kun taittaa päällyskankaan puoliksi ja asettelee ensin toisen puolen paikalleen, sitten toisen. Onhan tämä paljon nopeampaa kuin harsiminen tai hakaneulojen laittaminen. Ei-kivoista vaiheista pitää päästä nopeasti ohi.

Tikkasin tyynyn koneella.

Tylsää sinistä sängyn päälle tai kaappiin

En ole sininen ihminen kuten monet ystävistäni (vink vink Anne). Ihailen Annen ja muiden sinisiä töitä, mutta omat tekeleeni eivät kehity alkua pitemmälle. En osaa yhdistää sinistä muihin väreihin. Kaikki yhdistelmät näyttävät tylsiltä.

Nyt on tarkoitus ommella tylsä haalean sinivalkoinen peitto käytettäväksi helteisenä kesänä. Olen kerännyt vaalean sinisiä kankaita, koska minä nyt kerta kaikkiaan tarvitsen sinisen peiton!

Blokki on Urban Block McCall's Quiltingin sivuilta. Malli ei ole uusi, olen ihaillut sitä jo jonkin aikaa. Ohjeissa blokki on keltavalkoinen, mutta minä näin sen heti sinivalkoisena. Ihana blokki: todella helppo ommella kahden tuuman kaitaleista ja neliöistä mutta silti näyttävä. Laitan sekaan vähän ruskeaa, vihreää ja oranssia, mutta yritän pitää yleisilmeen sinivalkoisena. Kokeilkaa ihmeessä tätä blokkia!

Kuvassa blokit ovat sängyn päällä. Valmis peitto sen sijaan ei yleensä ole. Sängyllä ei yleensä ole mitään peittoa, vaikka niitä on kaapit täynnä.  Leikkaamme hyvää kangasta pieniksi palasiksi, ompelemme palat uudestaan yhteen ja teemme tilkkupeittoja, joita emme edes käytä sängyn päällä!

Herkullista munakoisoa

Tätä työtä olen katsellut pitkään. Pam Bono Designin From The Earth -työssä on isoja komeita vihanneksia: tomaatteja, paprikoita, munakoisoja. Herkullista! Kesä on aluillaan, ja viljelykausi alkamassa. Nyt on aika aloittaa.

Reunusta lyhdyt

 

 Kiinalaiset lyhdyt odottavat reunusta. Olen ostanut pari reunakangasta. Eivät sovi. Väritys on niin vahva, ettei mikään väri sovi, ei edes musta. Pitäsikö ommella pieniä lyhtyjä?

Valumia, värjäytymiä ja haalistumia valmis!

Tämä työ oli nopea ommella, mutta tikkausta se odotti useamman vuoden. Nyt on viimeinenkin langanpää päätelty, ja työ on virallisesti valmis. Marja-Liisa ja Maisa esittelvät. Yleensä en keksi peitoille nimiä, mutta tämä oli helppo. Valumia, värjäytymiä ja haalistumia.

Hulpiot ommeltu

Nyt on käytetty kaikki pitemmät reunapalat. Täytyy ostaa uutta kangasta, jos aikoo ommella lisää hulpiotöitä. Viimeisistä ompelin äidille sohvatyynyn päällisen.

Talvessa on yksi hyvä juttu. Ulkona saa hyviä kuvia!

Tikkasin tyynynpäällisen ompelukoneella vapaaompelulla. Tämä oli ensimmäinen kerta. Hulpio on sen verran tiukkaa kangasta, että sen tikkaaminen käsin olisi ollut raskasta. Ja kestänyt kuukausia!

Jälki ei ole tasaista: pistot eivät ole samanpituisia eivätkä ompeleet kaarra pehmeästi, vaan mukana on runsaasti teräviä kulmia. Siitä huolimatta olen aika tyytyväinen.

Kun ensimmäisen kerran kokeilin vapaavarrella ompelua, ajattelin ettei tästä tule koskaan mitään. Jälki oli hirveää. Useamman tunnin yhtäjaksoisen ompelun jälkeen pistot olivat rauhoittuneet sen verran, että uskalsin aloittaa tyynyn tikkaamisen.

Hulpiokivaa

Sohvatyynyihin pitäisi saada uudet päälliset.

Otin hulpiolaatikon esiin ja etsin kaikki yli 60 cm pituiset kaitaleet. Killassa Maisa teki muutama vuosi sitten hulpiotöitä, ja minäkin innostuin leikkelemään kankaan reunuksia. Leikkaan useimmista uusista kankaista 1,5 tuuman kaitaleen talteen.

Hulpiot pikku väripompuloineen ovat usein kauniimpia kuin itse kangas. Valkeat hulpiot tuovat töihin raikkautta. Tästä näkee myös minkälaisia kankaita käyttää. Varastossani oli vain muutama sininen hulpio. Sininen on kaunis väri, mutta en osaa yhdistää siihen mitään. Muita värejä ei tarvitse yhdistellä, senkun laittaa vaan!

Hulpioita näyttää aina olevan paljon, mutta ne hupenevat nopeasti. Juuri ja juuri sain kaitaleet riittämään yhteen tyynynpäälliseen.

Ompelen kaitaleet pohjakankaalle. Ensimmäinen kaitale ylös hulpio yläpuolella. Mittaan viivaimella, että kangasta näkyy 3/4 tuumaa ja lisään seuraavan kaitaleen. Ompelen tikin hulpion yläreunaan. Käytän raidallista tai ruudullista pohjakangasta, jotta rivit pysyvät suorassa. Hulpio tuppaa käyristymään, jollei sitä pakota ruotuun. Käytin sprayliimaa kiinnittämiseen nuppineulojen sijasta.

Minulla oli kaapissa kaksi sprayliimapurkkia vuosikaudet. En osannut käyttää niitä mihinkään. Nyt olen ottanut ne käyttöön. Nuppineulojen pistäminen tiukkaan hulpioon oli hankalaa. Sprayliima oli paljon helpompi käyttää.

 Ompelen koneella hulpioreunan parin millin päästä reunasta alla olevaan kankaaseen ja pohjakankaaseen.

 Tässä vielä tämänpäiväinen ja toinen aikaisemmin ommeltu. Molemmat odottavat tikkausta.

Ainut hankala vaihe hulpiotöissä on tikkaaminen:  hulpio on tiukkaa kudosta, siihen vielä tukikangas. Haaveilen tikkaavani nämä ompelukoneella.